Digityökaluja intensiiviopinnoissa


Intercultural Approach to Design Thinking, 5 op:n intensiiviopinnot, järjestettiin viikon mittaisena Laurean ja Kiel UAS:n yhteistoteutuksena huhtikuussa Kielissä, Saksassa. Suomalaiset ja saksalaiset opiskelijat kehittivät monialaisissa tiimeissä Laboen kunnan uimahallin  palveluja.  Kokosin alla olevaan kuvaan digityökaluja, jotka olimme opettajien kanssa valinneet opintoihin. Opiskelijat tuottivat kehittämishankkeessa koko ajan hyvin visuaalista ja monimediaista sisältöä, jota he sitten kokosivat portfolioihin ja jakoivat lopuksi toimeksiantajalle. Pedagogisena viitekehyksenä toimi kehittämispohjainen oppiminen (LbD) yhdistettynä palvelumuotoilun menetelmiin. Osa opiskelijoista laajensi opintonsa verkko-opintojen osuudella 10 opintopisteeseen.

intensiiviopinnot_tyokalut

Opiskelijoiden innostus ja luovuus näkyi oppimistehtävissä, kun he saivat vapaat kädet toteuttaa itseään visuaalisilla tavoilla. Tässä yksi esimerkki tiimien ryhmähengestä

https://video.laurea.fi/media/Design+Thinking/0_ee83uhrf

Intensiiviviikko päättyi riemulliseen yhteiskuvaan opiskelijoiden ja Laboen kunnan edustajien kanssa (kuva alla). Yhdessä tekeminen ja oppiminen kansainvälisessä tiimissä kasvatti varmasti opiskelijoiden osaamista ainutlaatuisella tavalla ja auttoi luomaan kontakteja, joista voi olla monenlaista hyötyä tulevaisuudessa. Kunnan edustajat olivat tyytyväisiä saadessaan  palvelujensa kehittämiseen runsaasti uusia ideoita, jotka perustuivat alueen asukkaiden haastatteluihin, tutkittuun tietoon ja uusimpiin alan trendeihin.

D3ZAuboWwAAlko8

– Irma

irma5

Kategoria(t): Uncategorized | Kommentoi

Ajankohtaista eAMK / digiohjaus


​Osallistuimme Minna-Kaisan ja Marjon kanssa viime viikolla eAMK:n kaksipäiväiseen työseminaariin.

Olemme hankkeessa työstäneet opiskelijan digiohjauksen polkua interatiiviseksi kuvaksi, kuvasta puuttuvat vielä digisovellukset. Oheisessa videossa Vesa Jamkista kertoo tästä työstä. Ohjauspolun käsittelyä on ehdotettu osaksi amk-opiskelijan Digistarttipakettia tai urasuunnittelun opintoja.

Tulossa on kaksi eAMK webinaaria

25.4 klo 14 – 15 Digisovelluskokeiluista
8.10 klo 14 – 15 Digiohjauksesta

Katso tältä sivulta muutkin webinaarit https://www.eamk.fi/fi/tapahtumat/

eAMK järjestää ilmaisen Oppimisanalytiikan MOOC kurssin, johon kaikki halukkaat amkien opettajat ja opiskelijat voivat osallistua
• kurssi on auki 15.3 – 22.5.2019 , kurssille voi rekisteröityä 27.3 asti
• kurssin käytyäsi voit hakea Oppimisanalytiikan osaaja –osaamismerkkiä

Minna-Kaisa esitteli tilaisuudessa omia AC:llä/Zoomilla toteutettua ohjauskokeilujaan sekä Seppo-pelin käyttöä ohjauksen näkökulmasta. Irma esitteli Laureassa käyttöönotettua Opettajatuutorin työpöytää

Me amkilaiset voimme hakea Digiohjauksen osaaja -merkkiä ja osoittaa näin CV:ssä esim LinkedINissä osaamistamme.

Jos kiinnostuit aiheista, kysy meiltä lisää!

eAMK hanke www.eamk.fi päättyy tämän vuoden lopussa, mutta hankkeelle ollaan hakemassa puolen vuoden jatkoaikaa.

 

-Irma

Kategoria(t): Uncategorized | Kommentoi

Opiskelija diggaa ja klikkaa: selkeys, hyvä käytettävyys, vuorovaikutus ja ohjaus


Miten saisimme hyvän ja tasaisen laatu verkko-opintoihin? Kyselin tätä verkkopainotteisten tutkintojen tutoropettajilta ennen joulua sekä äskettäin Mervi Niemelältä, joka on osallistunut eAMK-hankkeessa järjestettyyn Laadukas verkkototeutus –valmennukseen.

Seuraavalla videolla Mervi kertoo tuosta valmennuksesta. Keskustelemme myös siitä, kuinka meillä Laureassa saataisiin omat laatukriteerit mahdollisimman laajalti hyvin käyttöön. Laurean omat verkko-opetuksen laatukriteerit on laadittu eAMK –hankkeen laatukriteerien pohjalta siten, että niissä on huomioitu Laurean pedagogiset lähtökohdat kuten LbD-malli. Katso Mervin haastattelu alta (kesto n. 8 min.).

Mervin ajatukset ovat hyvin samansuuntaisia kuin Laurean muillakin verkkotutkintojen tutor-opettajilla – kyselin heiltä samaa asiaa DigiTeamin järjestämässä tapaamisessa ennen joulukuussa 2018. (ks. kuva alla).
Tutortapaaminen_12_2018_laatu

Verkko-opintojen laatu paranee, kun
– laatukriteereistä keskustellaan tuotantopajoissa ja sovitaan, mitkä ovat ne kärkikriteerit, joihin ainakin sitoudutaan
– otetaan tavaksi tehdä laadun itsearviointi osana verkko-opinnon suunnitteluprosessia
– tiimityöskentelyssä sovituista aikatauluista pidetään kiinni.

Esille nousi myös asenteen merkitys: kaikki lähtee siitä, että opettajalla on tahtotila kehittyä digipedagogiikassa. Opiskelijat kyllä sen huomaavat ja tukevat, vaikka tekniikka ei olisikaan kaikilta osin hanskassa J

Laatukriteereiden soveltamisessa voit ottaa mallia Camilla Kålasta ja Teija Lehdosta, jotka arvioivat oman verkko-opintonsa ”Nätverka i Nordern – Svenska 24/7 på nätet” eAMK arviointikriteerien mukaisesti. Tässä linkki heidän aiheesta kirjottamaansa artikkeliin (AMK kielten ja viestinnän opetuksen päivien julkaisu 2018, s. 71).

– Tuija

Ps. Voit tehdä oman opintosi itsearvioinnin Laurean laatukriteereillä tallentamalla lomakkeen (PDF) ensin tai avaamalla sen Adobe Acrobat –ohjelmalla.

 

Kategoria(t): Uncategorized | 2 kommenttia

Verkossa opiskelu ei ole kilpaurheilua


Verkossa opintonsa suorittavat opiskelijat odottavat meiltä pedagogisesti hyvin rakennettuja kursseja, laadukasta sisältöä sekä ohjausta. Opiskelijoilta saadut palautteet kertovat, että he toivovat erityisesti opettajan läsnäoloa verkossa.
Hyvin rakennetuissa verkko-opinnoissa on runsaasti vuorovaikutusta, jotka voivat parhaimmillaan olla live-kohtaamisia verkossa. Silloin opiskelija näkee opettajan ilmeet ja eleet; oheisviestintä toimii. Kun viestintä on kirjoitetussa muodossa, ei ole mahdollista pehmentää tai korostaa viestin sisältöä. Verkossa ei ole varaa olla tyly. Hyvää palautetta saavatkin ne opettajat, jotka ovat sisäistäneet oikeanlaisen palveluasenteen.
Haastattelin tästä aiheesta kollegaani Juha Olavaa, joka opettaa nykyisin pääasiassa verkossa.
Katso seuraavalta videolta Juhan haastattelu (kesto n. 6 minuuttia)

Olisi tärkeää nähdä, missä kunkin opettajan vahvuudet ovat. On opettajia, jotka ovat parhaimmillaan lähiopetuksen parissa ja sitten taas niitä, jotka saavat opiskelijoilta kerta toisensa jälkeen kehuja onnistuneista verkkototeutuksista. Uusimpien verkkotyökalujen hallitseminen ei ole se juttu, vaan kaikkein tärkeintä on palveluasenne ja oma innostus.

-Tuija
tuija

Kategoria(t): Uncategorized | Kommentoi

Tiedon kultahippuja mikro-oppimisen avulla


Mikro-oppiminen on Yhdysvalloista käsin nopeasti leviävä trendi erityisesti yritysmaailmassa. Se on tehnyt vahvasti tuloaan myös verkko-opetuksen puolelle.
Mikro-oppiminen on sitä, että opitaan asioita pienissä palasissa ns. välipaloina. Sitä on esimerkiksi lyhyt ja tiivis jonkun rajatun aiheen täsmäkoulutus, jonka voisi suorittaa koska vaan ja missä vaan. Usein toteutustapana on video.
Eilen esimerkiksi opiskelin kantakalvon tukiteippauksen tekemisen urheiljatyttärelle netistä löytyneen videon avulla.

Opetusmaailmassa mikro-oppiminen on hyvä esimerkki käyttäjälähtöisestä oppimisen muotoilusta, jossa opetettava sisältö jaetaan pieniin palasiin, joita opiskelija voi käydä lävitse jossakin sopivassa aikaikkunassa, vaikkapa ollessaan bussissa matkalla kampukselle. Mikro-oppimisessa hyödynnetään usein jotain teknologista ratkaisua kuten esimerkiksi videota, podcastia tai interaktiivista kuvaa. Runkona on kuitenkin usein kirjoitettu teksti ja kysymyksiä. Oppimisen testaamisessa käytetään lyhyitä täsmätestejä, joista opiskelija saa välittömän palautteen.
Mikro-oppimiseen perustuvaa opintoa suunniteltaessa on suositeltavaa käsitellä yksi teema, konsepti tai idea kerrallaan. Mikro-kurssin palaset voivat seurata toisiaan loogisessa järjestyksessä tai sitten annetaan opiskelijan valita, miten hän palapelinsä kokoaa. Sana mikro viittaa siihen, että kunkin oppimistuokion kesto on lyhyt – sanoisin, että max. 15 minuutin mittainen, mieluiten alle 5 minuuttia.

Alla oleva taulukko taustoittaa osaltaan mikro-oppimisen kasvavaa suosiota. Se kuvaa  Z-sukupolven oppimisen ja lukemisen tapoja verrattuna aikaisempiin sukupolviin.

Kuva.education4.0_Diwan
Kuva: P. Diwan, 2017. Is Education 4.0 an imperative for success of 4th Industrial Revolution?

Haastattelin jokin aika sitten verkko-opetuksen asiantuntijaa Hanne Kolia mikro-oppimisesta. Katso hänen ajatuksensa täältä (videon kesto 4 min.)

Omat kokemukseni mikro-oppimisesta ovat olleet pelkästään positiivisia. Tykkään kuunnella podcasteja eri aiheista. Ja kännykältä löytyy muutamia urheilussa kehittymiseen liittyviä sovelluksia, mm. sanavarastoa voi kehittää Word of the Day –sovelluksen avulla sana kerrallaan. Tai miten olisi sellainen mikro-kurssi, joka tarjoillaan pala kerrallaan sähköpostiin kerran viikossa? Onko sinulla kokemuksia tai vinkkejä mikro-kursseista – vaikkapa laiturin nokkaan tai riippukeinoon?
Entä voisitko tarjoilla seuraavalla lukukaudella osan jostain opinnosta mikro-kurssin muodossa?

– Tuija
tuija

Kategoria(t): Uncategorized | Kommentoi

Tupa täynnä digiä – välähdyksiä ITK-päiviltä


Käynti tämän vuoden ITK-päivillä Hämeenlinnassa oli jälleen elämys sinänsä. Aulanko pullisteli pedagogiikasta ja opetusteknologiasta kiinnostuneita ihmisiä. Tutut tapaavat toisiaan, yritykset keräävät asiakkaita ständeilleen ja osallistujat rynnivät parhaille paikoille kuuntelemaa mielenkiintoisia esityksiä. Tunnelma on katossa useassa esityspisteessä.

Itse olen vielä suhteellisen uusi kävijä näillä päivillä, mutta nyt neljättä kertaa osallistujana havaitsin, että peruskoulu- ja lukioaiheiset esitykset ovat lisääntyneet merkittävästi, mikä on positiivinen ja luonnollinen trendi. Niin robotiikkaa kuin koodausta sekä pelillisyyttäkin oli aiheina peruskouluasteen kehittämisestä kiinnostuneille. Robotiikkaa oli tarjolla muutoinkin aiempaa enemmän. Ohjelmistojen ja digityökalujen tarjoajia on yhä enemmän. Valinnan varaa on, kunhan vain tietäisi, mikä työkalu on se paras kuhunkin oppimistilanteeseen?

Ammattikorkeakoulujen digipedagogista kehittämistä kuvaavissa esityksissä keskityin kuuntelemaan mm. ison valtakunnallisen eAMK-hankkeen välituloksina syntyneitä tuotoksia ja ajatuksia mm. miten opettajia tuetaan verkko-opetuksen suunnittelussa hankkeen puitteissa. Lisäksi on saatu luotua verkko-opinnoille yhteiset laatukriteerit, joilla opetuksen tasalaatuisuudesta pyritään huolehtimaan. Laatukriteereiden jalkautus on vielä edessä laajemmassa mittakaavassa. Siitä kuullaan varmaan vielä lisää lähitulevaisuudessa.

Osaamismerkkikäytänteet ovat leviämässä isoon osaan ammattikorkeakouluja luoden uuden tavan tunnistaa ja tunnistaa opettajien osaamista. Varsinkin digipedagoginen osaaminen on noussut fokukseen osaamismerkkejä myönnettäessä. Se on moderni tapa täydentää omaa cv:tä digitaalisessa muodossa.

Lisäksi kuulin erinomaisen esityksen, jossa rohkaistiin opettajia tubettamaan. Ryhtyminen oli avainsana tässä asiassa. Kynnyksen ylittäminen videon julkaisemisessa ja hyvä käsikirjoitus ydinasian esille saamiseksi on olennaista. Tubettaminen on suurelle osalle opetushenkilöstöä vielä nice to know-tietoa, jonka hyvät puolet myönnetään, mutta silti menetelmänä jätetään käyttämättä. On vain myönnettävä, että nuorempi sukupolvi tubettaa varmasti tulevaisuudessa myös opetustarkoituksessa ilman estoja.

Oppimisanalytiikan käyttö ei ole ammattikorkeakouluissa vielä kovin yleistä. Sillä on tulevaisuudessa varmasti paljon merkitystä oppimisprosessien suunnittelussa ja arvioinnissa. Oppimisanalytiikan mahdollisuudet ovat merkittävät myös kun keskustellaan ammattikorkeakoulujen tiedolla johtamisesta. Tämä on vielä osin tutkimatonta aluetta. Esittelyssä olikin vasta alkupaloja ja maistiaisia siitä, mitä kaikkea oppimisanalytiikka voi tuottaa ja mitä työkaluja on tarjolla meille opetustyön suunnitteluun ja resurssien kohdennettuun käyttöön opiskelijan ohjaustyössä. Tästä kuulemme lisää varmaan pian.

Tämä kaikki edellä kerrottu edistää ja valmistaa ammattikorkeakouluja upealla tavalla saavuttamaan eAMK-hankkeelle asetettuja tavoitteita valtakunnallisen ristiinopiskelun onnistumiseksi. Esityksistä välittyi, että olemme hyvällä tavalla saaneet koottua kaikista Suomen ammattikorkeakouluista osaaminen liikkeelle. Ja sitä osaamista on paljon.

Kiinnostavia aiheita olisi ollut paljon lisääkin, mutta joskus on tehtävä valintoja. Tiedon virta on ehtymätön. Juuri tällä hetkellä tuntuu, että uutta digiä on tarjolla 365 päivää vuodessa ja medialukutaito sekä omat valinnat ovat valttia.

Kategoria(t): Uncategorized | Yksi kommentti

Vinkkejä vuorovaikutuksen edistämiseksi verkko-opetuksessa


Laurean omat verkko-opetuksen laatukriteerit on julkaistu äskettäin. Niissä todetaan muun muassa, että laadukas verkko-opinto mahdollistaa opiskelijoiden yhteisölliseen tekemiseen, toisilta oppimiseen sekä kokemusten jakamisen. Ja että opiskelija saa koko opintojakson ajan säännöllisesti palautetta ja ohjausta.

Saatat kuitenkin miettiä, että voiko verkossa toteuttaa aidosti vuorovaikutteista opetusta…
Tein videopostauksen (n. 6 min.), jossa kerron vuorovaikutuksen merkityksestä oppimiselle sekä siitä, kuinka vuorovaikutusta voi verkko-opetuksessa edistää.

 

Digiterveisin,

Tuija
tuija

 

Kategoria(t): Uncategorized | 3 kommenttia